BIOS-ryhmämme ensimmäinen yhteisartikkeli julkaistiin Kosmopolis-lehden numerossa 4/16. Käsikirjoitusversion voi lukea Academia-palvelussa.

Artikkelin tiivistelmä:

Nykymuotoinen keskustelu antroposeenista sai alkunsa Paul Crutzenin ja Eugene Stoermerin artikkelista vuonna 2000. Tutkijat ehdottivat, että olisi nimettävä uusi aikakausi, antroposeeni, kuvaamaan ihmisen laajentunutta vaikutusta maapallolla. Ehdotuksen mukaan ihmiskunnasta on tullut geologinen voima, joka vaikuttaa pysyvästi koko maapallojärjestelmän toimintaan. Vaikka antroposeenilla ei ole vielä virallista luonnontieteellistä asemaa, on termin käyttö levinnyt laajalle eri tieteenaloilla. Keskustelu on kuitenkin toistaiseksi varsin jäsentymätöntä ja aito poikkitieteellinen antroposeenitutkimus on ollut vähäistä. Vaikka globaalien muutosten aika merkitsee vakavia koko elonkehälle vaarallisia ympäristömuutoksia, antroposeenin käsitteellistäminen tarjoaa myös uuden mahdollisuuden poikkitieteelliseen kysymyksenasetteluun ja tutkimukseen.

Käsittelemme tässä artikkelissa ensiksi antroposeenin ympärillä käytyjä keskusteluja luonnontieteessä. Tarkastelemme antroposeenin määrittelyhaasteita stratigrafiassa sekä merkittävää tieteellisen paradigman muutosta maapallojärjestelmätieteessä. Tämän jälkeen luomme tiiviin katsauksen antroposeenin saamaan vastaanottoon erityisesti yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä. Artikkelin lopuksi puolustamme antroposeenin käsitteellisen moninaisuuden ja metodologisen avoimuuden tarvetta monitieteisessä tutkimusympäristössä.