Rakas niin & näin -lehti, jonka toimituksessa olen ollut vuodesta 2004 ja vakituisena avustajana varmaankin vuodesta 1998, täytti kunniakkaat 30 vuotta. Juhlanumeron päätoimitti Kaisa Kortekallio, ja kannessa komeili vanhan perhetuttavan Rauno Rintasen työ – Raunon debyyttinäyttely oli esillä Tampereella viime vuoden lopulla armaan pikkuveljeni Antin kuratoimana.

Toimin itse lehden päätoimittajana vuosina 2010–2012, artikkelitoimittajana 2005–2019 ja yhdistyksen puheenjohtajana 2011–2023. niin & näin -kollektiivin eli “Hydran” veteraanitoimittaja, best manini ja vanha ystäväni Tuukka Tomperi haastatteli meitä vanhoja päätoimittajia uusimpaan numeroon. Tuukka äänitti piakkoin ilmestyvän podcast-keskustelun minun, BIOS-kollegani Tere Vadénin ja Jarkko S. Tuusvuoren kanssa. Keskustelusta ilmestyi lyhennetty versio paperilehdessä ja pidempi verkkoversiona. Siellä totean muun muassa:

“Omallakin kohdallani kaikki mitä nykyään teen juontaa pitkälti niin & näiniin. Lehti mahdollisti kaiken sen, mitä nykyään teen, ja oli myös monen sattuman kautta ammatillisen ja henkisen ja myös poliittisen relevanssin pelastaja itselleni.”

Suosittelen myös nuoremman polven päätoimittajien muisteloita paperilehdessä sekä tietysti 20-vuotisjuhlanumeroamme. Koska paperille ja “ääninauhalle” saatiin sen verran mukavasti muisteloita talteen, en ala tässä kaivella laarista enempää. Tiivistettäköön vain sen verran, että ilman “niikkäriä” minulla olisi kosolti vähemmän ystäviä, osaisin kirjoittaa ja ajatella paljon huonommin, yleissivistykseni olisi hirvittävän paljon heikompi, en olisi kirjoittanut teoksiani Niukkuuden maailmassa ja Paljon liikkuvia osia enkä olisi päätynyt BIOS-tutkimusyksikköön. Olen tälle monipäiselle hirviölle velkaa enemmän kuin juuri millekään tai kellekään muulle. En olisi hengaillut kirjamessuilla enkä oppinut lausumaa “Always Be Closing“, en kokkaillut kesäjuhlilla 18 hengelle, en olisi saanut seurata M. A. Nummisen ja Pedro Hietasen musisointia 20-vuotisjuhlissamme enkä kuunnella huonoja vitsejä Rooman appelsiinipuutarhassa, enkä olisi karhunhalannut läheskään niin paljon.

Kirjoitin juhlanumeroon myös tuomiopäivän elokuvista ja käänsin Geoff Mannin mainion esseen. Kaikkiaan olen tullut kirjoittaneeksi niikkäriin vuosien varrella melko lailla: erilaisia artikkeleita ja esseitä 39, pääkirjoituksia 7, kirja-arvioita 22 sekä 9 esseetä Filosofia.fi -portaalin blogiin. Käännöksiä olen tehnyt lehteen 31, kirjasarjaan käänsin yhden teoksen ja olen ollut kymmenkunnan kirjan kustannustoimittaja. Kirjoittajan ja toimittajan koulu on ollut kova ja antoisa.

Siirtyminen hiljalleen emeritukseksi ja yhä harmaammaksi eminenssiksi on ollut mukavaa joskin välillä haikeaakin. Mutta en minä ole pois kulumassa.