BIOS-tutkimusyksikkömme lähti käyntiin vuonna 2015, kun saimme Koneen säätiöltä rahoituksen yhteistyöhankkeeseen Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen kanssa. Syksystä 2015 lähtien olemmekin tavanneet toimittajia säännöllisesti, keränneet tieteellistä taustamateriaalia uutisjuttuihin ja ennen kaikkea koostaneet toimittajille laajoja tietopaketteja kansainvälisistä tutkimusraporteista ja uusimmista tutkimusartikkeleista. BIOS-tutkimusyksikön monitieteinen ryhmä on pyrkinyt luomaan yleiskuvaa vaikeasti hahmotettavista monimutkaisista ilmiöistä ja avaamaan toimittajille yhteyksiä sellaisten ilmiöiden välillä, joita useimmiten käsitellään erikseen.

Heti alusta lähtien päätimme yhteisissä keskusteluissamme, että yksittäisten juttujen sijaan oli tähdättävä laajaan juttukokonaisuuteen. Ideat ovat eläneet ja kuolleet prosessin aikana, ja tutkijoiden hitaan ja toimittajien hektisen rytmin yhteen sovittamisessa on ollut tekemistä. Monitieteiseen tutkimukseen kuuluu uuden yhteisen kielen luominen, ja tutkijoiden ja toimittajien välisen ymmärryksen rakentaminen on ollut vähintään yhtä kiintoisa savotta.

Yhteistyöhankkeemme sai kiinnostavan uuden suunnan, kun toimittajat pyysivät meitä elävöittämään ja konkretisoimaan tieteellisiä näkemyksiämme. Kirjoitimme pieniä tarinanpätkiä mahdollisista tulevaisuuksista. Niiden innoittamana Yle Draama lähti mukaan hankkeeseen, ja minun tehtäväkseni tuli yhtäkkiä kymmenien kaunokirjallisten tarinoiden kirjoittaminen draamatiimiä varten. Työ vei oikeastaan koko tämän vuoden alkukevään, ja se oli työläimpiä ja kiinnostavimpia hommia, joihin olen tarttunut vuosiin. Koko BIOS-porukkamme kokoontui säännöllisesti ideoimaan tarinoita ja kommentoimaan aihioita.

Nyt parin vuoden uurastuksen jälkeen Tehtävänä tulevaisuus -koosteen julkaiseminen on alkanut. Ensimmäisenä ilmestyi sunnuntaina 15.10. verkkojuttu tulevaisuuden liikenteestä – polttomoottorin kuolemasta keskusteltiin Suomessa viimein tosissaan. Samasta aiheesta keskusteltiin A-Studiossa maanantaina 16.10. Samana päivänä avattiin Tehtävänä tulevaisuus -koosteen sivusto ja siellä kymmenen tulevaisuutteen kurkistavaa audiovideota. Samalla Areenassa julkaistiin Yle Draaman tuottaman Tulevaisuus hanskassa -podcastsarjan kaksi ensimmäistä jaksoa, jossa muun muassa minä ja BIOS-työtoverini Tero Toivanen olimme haastateltavina.

Ylen uutisten haastattelujutussa pohdin tulevaisuuden yhteiskuntaa, ja toimittaja Terhi Tupola avasi omassa Toimittajalta-jutussaan yhteistyöhankkeemme taustoja Ylen näkökulmasta.

Näitä juttuja ilmestyy säännöllisesti koko loppuvuoden, joten pysykää kuulolla!

Osallistuin 27.9. Helsingissä Nessling Nestissä järjestettyyn keskusteluun “Systeeminen muutos”. Keskustelusta on kooste Nesslingin sivuilla, ja se on kuunneltavissa myös podcastina.

Lähde törmää työssään jatkuvasti hälyttäviin merkkeihin ympäristön muutoksista, jotka tapahtuvat ennustettua nopeammin. Viime vuosilta on kuitenkin hyviä signaaleja tutkijoiden käymisestä rohkeammiksi. Suuret tutkijajoukot ovat viime aikoina tehneet paljon yhteisartikkeleita, joihin on koottu tietoa ja ratkaisuehdotuksia erityisesti päättäjille.

Tietoa ja ratkaisumalleja siis on, mutta muutos on tuskallisen hidasta. Tutkijoiden rohkaistuminen ei auta, jos kukaan ei kuuntele. Räty kysyi, mistä johtuu poliittisten päättäjien kyvyttömyys vastata tutkijoiden haasteeseen.

”Ihmiset ovat hyvin kyvykkäitä pitämään yllä ristiriitaisia uskomuksia”, Lähde sanoi.

*

Lähde taas kannusti ryhtymään poliittisesti aktiiviseksi. ”Historiallisesti isoimmissa yhteiskunnallisissa muutoksissa on ollut ihmisten yhteenliittymistä, totunnaisia tapoja vastaan menemistä.”

*

”Selkeä fakta on, että suomalaisten kokonaisenergiankulutuksen pitää vähentyä roimasti lähivuosikymmeninä”, totesi Lähde lopuksi.

”Se on peruslähtökohta, johon kaikki täytyy suhteuttaa: mitä tuetaan, mitä sanktioidaan, millaisia teknologioita kehitetään.”