Monet tärkeät luonnonresurssit ovat käymässä niukoiksi. Tämä ei kuitenkaan ole vain laskemisen asia. Resurssi voi olla niukka, vaikka sitä olisi absoluuttisesti olemassa runsaastikin. Kulttuurimme on erittäin riippuvaista halvasta, korkealuokkaisesta ja luotettavasti toimitettavasta öljystä. Vaikka öljyä on maailmassa paljon, sitä ei kuitenkaan saada tulevaisuudessa yhtä halvalla ja helposti. Myös muita fossiilisia polttoaineita, etenkin hiiltä, on suuret määrät. Ilmastonmuutoksen vuoksi niitä kuitenkin uhkaa ”nielujen niukkuus”, ympäristön kyvyttömyys ottaa vastaan käytön seurauksia häiriintymättä kohtalokkaasi. Vesikään ei maailmasta lopu, mutta oikeanlaista vettä ei ole aina tarjolla siellä missä sitä tarvitaan.

Resurssit ovat itseään suurempia myös ekologisesti ja yhteiskunnallisesti. Monien resurssien taustalla on luonnonjärjestelmien tekemää näkymätöntä työtä, eräänlaista ympäristön yhteishyvää. Kun sitä vahingoitetaan, voi noiden resurssien tuotanto häiriintyä, tai heijastusvaikutukset voivat olla yllättäviä. ”Näkymätöntä työtä” tekevät myös lukemattomat ihmiset maailmassa. Vauraiden maiden kulutuksesta ja sen ympäristöongelmista merkittävä osa on ulkoistettu muualle maailmaan. Halpojen kulutustavaroiden taustalla on näkymättömän työn verkostoja. Kun ne häiriintyvät, näennäisen vakaan vaurautemme ehdot voivat mullistua yllättäen.

Juuri tämän moninaisuuden vuoksi resurssikysymyksiä ei voi ymmärtää yksittäisten tieteiden keinoin, vaan ne vaativat monitieteistä tarkastelua. Pelkät resurssien varantolaskelmat pitävät helposti sisällään oletuksen, että nykyiset globaalin työnjaon ja ympäristön yhteishyvän ehdot säilyvät ennallaan. Tarvitaan myös yhteiskuntatieteellistä ja ekologista ymmärrystä siitä, miten monimutkaisten riippuvuussuhteiden muutokset voivat mullistaa maailmaa nopeasti.

Niukkuuden maailman yksityiskohtia ei voi nähdä ennalta, koska elämämme taustalla olevien moninaisten riippuvuussuhteiden vuoksi edessä on väistämättä myös yllättäviä ja ennakoimattomia muutoksia. Niihin voivat mukautua vain yhteiskunnat, jotka pitävät yllä sopeutumiskyvyn ja inhimillisen luovuuden edellytyksiä. On muutettava niitä talouden ja politiikan oletuksia, jotka pohjaavat vanhaan maailmaan ja sen oletuksiin suoraviivaisesta kehityksestä.