Miten ajatella ympäristökysymyksiä, kun ekologiset muutokset ylittävät kriittisiä rajoja ja yhteiskunnat mullistuvat ympärillämme? Mitä tahansa tulevaisuutta ei voi enää tavoitella, sillä joitain asioita menetetään väistämättä, mikä vuoksi vanhat tavat ymmärtää ympäristökriisiä eivät enää toimi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita toivottomuutta, sillä uhanalaisessa maailmassa on yhä tärkeämpää toimia pahimpien tulevaisuuksien estämiseksi. Ympäristöajattelun on muututtava maailman muuttuessa. Kirja 12 käsitettä maailmasta tarjoaa välineitä sekä ajattelun uudistamiseen että harhakäsitysten torjumiseen.
Kirja perustuu BIOS-tutkimusyksikön samannimiseen pitkään podcast-sarjaan, jota teimme kollegani ja ystäväni Tere Vadénin kanssa. Kirjoitimme kirjan Teren kanssa ja muiden BIOS-tutkijoiden avustuksella. Se tuo yhteen tutkijoidemme työtä vuosikymmenen ajalta ja tiivistää sitä ajattelua ja työtä, jota minä ja Tere olemme tehneet, yhdessä ja tahoillamme, yli 25 vuoden ajan.
Kirjan pääluvut jakaantuvat kahdentoista pääkäsitteen varaan: elämä, aineenvaihdunta, tarpeet, niukkuus, ympäristöongelma, väestö, ruokajärjestelmä, peritty tilanne, edistys, antroposeeni, monikriisi ja ekologinen jälleenrakennus. Lukujen mittaan esittelemme kymmeniä monitieteisen ympäristötutkimuksen ja ympäristöpolitiikan avainkäsitteitä ja -ideoita sekä murramme toistuvia erheitä ja harhakäsityksiä, “ympäristöajattelun zombieita”.
Haastattelut ja keskustelut
Keskustelu Rosebud Postitalossa kirjan teemoista Teren ja Hanna Nikkasen kanssa toukokuussa 2026.
Kirja-arvioita ja kolumneja lehdissä
“Ville Lähteen, Tere Vadénin ja BIOS-tutkimusryhmän kirja 12 käsitettä maailmasta on kirja, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja. Se on ympäristöajattelun runsaudensarvi, jonka soisi kuluvan niin tutkijoiden, poliitikkojen, virkamiesten, opettajien kuin tavan kansalaistenkin kädessä. Se antaa hyvät edellytykset seurata ja osallistua ympäristöä ja maailmantilaa koskevaan kirjoitteluun ja keskusteluun.”
– Jyrki Alenius, Helsingin Sanomat, 9.5.2026
“Kunnianhimoinen systeeminen ajattelu, sen esittely ja yleistajuistaminen on tärkeää valistustyötä aikana, jona yleinen ja laajempi ymmärrys ilmaston ja luontokadon yhteenkietoutuneisuudesta on vielä varsin puutteellista. Tehtävää ei varsinaisesti helpota se, että ympäristöä on vaikeampi mitata kuin vaikkapa maapallon keskilämpötilaa, ja väkisin mitta-asteikolle typistetyt ilmiöt, pieni osa dynaamista kokonaisuutta, ovat helposti harhaanjohtavia.”
– Emilia Männynväli, Kansan Uutiset, 20.5.2026
“Esitystapa on aiheen läkähdyttävästä laajuudesta ja monimutkaisuudesta huolimatta selkeä. 12 käsitettä ei tarjoa valmiita pakettiratkaisuita ympäristöongelmien selättämiseen. Pikemminkin lukijaa varoitetaan haikailemasta sellaisten perään. Ongelmat ovat suuria ja niiden ratkomisessa on kiire. Ratkaisuissa tulisi kuitenkin varoa joutumista poluille, joilta poikkeaminen on vaikeaa. Tulevaisuuden ympäristöpolitiikan mahdollisuudet rakentuvat nykyisten päätösten varaan.”
– Nikke Kinnunen, Maaseudun Tulevaisuus, 22.5.2026
“‘Istuu lähteen partaalla, valittaa veden puutetta’, kuuluu kiinalainen sanonta typeryydestä. Jos vettä tai tietoa on saatavilla, sitä kannattaa hyödyntää. Tämä tuli mieleeni, kun sain käsiini Ville Lähteen ja Tere Vadenin kirjan 12 käsitettä maailmasta. Uskallan suositella sitä. Kannattaa yrittää ymmärtää maailmaa enemmän kuin sutjakkaan lausahduksen tai tekoälyn tekemän tiivistelmän verran.”
– Saara Kankaanrinta, Ilta-Sanomat, 27.4.2026
“Ehkä tällaiset kirjat voivat pelastaa ihmiskunnan? No, ei ehkä sentään sitä, mutta ainakin maapallon, elonkehän. Siitäkin syystä 12 käsitettä maailmasta tulisi ottaa pakolliseksi tenttikirjaksi ainakin kaikille opettajiksi opiskeleville. Osaisivat sitten vastata oppilaiden kysymyksiin, niitä varmasti riittää.”
– Matti Kuusela, Kulttuuritoimitus, 27.4.2026
“Kirjan edetessä käy ilmeiseksi, ettei ekologinen kriisi oikeastaan ole yksi yhtenäinen kriisi, vaan monikriisi, jolla on useita toisiinsa eri tavoin limittyviä ulottuvuuksia. Kirjoittajat onnistuvat yhdistelemään vaivatta luonnontieteellisen tutkimuksen tuloksia ekologis-filosofiseen ajatteluun, mikä ei ole helppo tehtävä.”
– Mika Pekkola, Voima, 4.5.2025