Niukkuuden maailmassa on saanut hyvän vastaanoton ja melkoisen määrän kiittäviä arvioita. Jotain on tullut tehtyä oikein, sillä 26 arviosta tai katsauksesta 24 on ollut kiittäviä tai tarjonnut kiitosten ohella rakentavaa kritiikkiä – suuret kiitokset siitä, sillä se on auttanut kehittämään kirjan ajatuksia eteenpäin syksyn ja talven luennoilla ja kirjaesittelyissä!

Arvioista vain kaksi on ollut kielteisiä. Kummankin mukaan kirja kaatuu siihen, että väestönkasvua ei nähdä ongelmien tärkeimmäksi ja perimmäiseksi juureksi. Puutunkin kirjassa juuri siihen, miten väestönkasvukysymys tuntuu luovan ääriasetelmien keskustelua, syytöksiä sen “liioittelusta” tai “vähättelystä” sen sijaan, että se kytkettäisiin muihin tekijöihin. Väestönkasvu on merkittävä osa ‘perittyä tilannettamme’, mutta sen merkitys on nähtävä vain per capita -kulutuslukuja laajemmin, mitä yritän avata ulkoistetun ja näkymättömän työn tarkasteluilla. Voi silti hyvin olla, että aihe olisi ansainnut perinpohjaisempaa tarkastelua, mutta kaikkien ongelmien palauttaminen väestökysymyksiksi olisi juuri sitä yksiulotteista ajattelua, joka estää ymmärtämästä muuttuvaa ja moninaista maailmaa.

Viimeisimpänä ilmestyi Maailman kuvalehden henkilöhaastattelu, joka voi lukea nyt verkkoversiona: “Kulutuksen vähentäminen on välttämätöntä oman yhteiskuntamme vakauden, ennustettavuuden ja turvallisuuden kannalta. Jos sitoudumme nykyiseen korkeaan kulutustasoon, se tekee meistä haavoittuvia, kun avainresurssit käyvät niukoiksi. Sitoudumme silloin samalla epävarmaan tuotantoon.”

Kirja arvioitiin myös Tiede-lehdessä: “Lähteen ansio on luonnon ja yhteiskunnan sekä muiden vastakohta-asetelmien ylittäminen – ei vähiten filosofisen taustansa takia.”

Sakki ry:n UBIK-lehdessä todettiin: “Yhteiskunnat ovat Lähteen mukaan täysin uudenlaisen niukkuuden edessä. Keskeinen kysymys on, miten tähän reagoidaan.”

Elonkehä-lehdessä taas: “Niukkuuden maailmassa on tiivis, johdonmukainen ja selkeä esitys, joka antaa työkaluja maailman tilan pohtimiseen”

Demokraatti-lehdessä muistutettiin: “Ville Lähde ei kirjassaan vaadi, että niukkuuden maailmassa siirryttäisiin takaisin aikaan ennen koneita ja teollisuutta.”

Aamulehdessä kiiteltiin näin: “Mitä uutta ja avartavaa filosofi ja ekologi Ville Lähde pystyy aiheesta irrottamaan? Paljonkin, ja paljolti juuri kokonaisuuksia ja asioiden välisiä kytköksiä paljastavan filosofisen otteensa vuoksi.”

Arvioita merkittävämpää on kuitenkin aina se, että kirjaa luetaan, ja että sitä tulkitaan ja käytetään, ja väistämättä eri tavoin kuin kirjoittaja olisi voinut ennakoida. Teksti kun elää vasta vastaanotossaan – sekä tietysti siinä, että kirjoittaja jatkaa siitä puhumista ja kirjoittamista.